Post scriptum

Tässä vielä matkan loppupätkän tapahtumat näin jälkijättöisesti.

Olimme siis keskiviikkona illalla purjehtineet meltemiltä suojaan Kalymnoksen Vathyyn, joka oli vuonomainen lahti saaren kaakkoiskulmalla. Lahti oli suojainen merellä raivonneilta tuulilta mutta ajoittain eri suunnilta puhaltaneet kovatkin puuskat sukeltelivat alas laituripaikkaamme ympäröineiltä mäenrinteiltä heilutellen venettämme koko yön. Kun lisäksi olimme epävarmoja ankkurimme pitävyydestä, päätimme lähteä rannasta hyvän sään aikana eli klo 6:00 aamulla. Tuuli oli hellittänyt edellisestä päivästä mutta oli silti reitillämme täysin vastainen, joten päädyimme konettelemaan luoteeseen kohti seuraavaa määrämpäätämme Leroksen Lakki-marinaa.

Lakissa pääsimme jälleen jatkamaan tutustumistamme erilaisiin Kreikan saarten arkkitehtuureihin. Leros on ollut viime vuosisadan alkupuolella Italian hallussa ja Mussolini on toteuttanut siellä arkkitehtuurikokeilujaan käyttäen satamakylän rakennuksissa Art Deco tyylillä mikä tekee satamakylästä ainutlaatuisen Kreikassa.

Illalla otimme taksin läheiseen Panteli-kylään, josta tarkoituksenamme oli etsiä keväällä kuolleen suomalaiskirjailija Göran Schildtin Leroksen asunto. Tulokset jäivät hieman vaisuiksi eli tyyliin taksikuski viittoilee kesken ajon "Se on joku noista taloista tuossa oikealla, ehkä tuo keltainen tuossa...". Jatkoimme kuitenkin Pantelin keskustaan, josta näimme läheisen mäen huipulla Bysantin aikaisen linnan, jonne kipusimme ihailemaan juuri ennen auringon laskua upeita maisemia Panteliin, sen satamaan sekä mäen toisella puolella olleeseen Agia Marinaan. Mäeltä laskeuduttuamme söimme Pantelin keskustassa lähes keskellä risteystä paikallisesten kansoittamassa katuravintolassa. Pelimiehen vinkkinä muille Kreikan saarille suuntaaville, että kannattaa turistien kansoittamissa kylissä ravintolaa etsiessä vähän kierrellä ja katsoa missä ravintolassa istuu paikallisia. Ne ovat yleensä hinta/laatu-suhteeltaa parhaita ravintoloita. Panteli ei kylläkään ollut mikään turistien kansoittama kylä vaan ihmiset olivat pääasiassa paikallisia mutta yhtä kaikki ruoka paikallisten kansoittamassa ravintolassa oli silti halpaa ja hyvää.

Lerokselta matkamme jatkui seuraavana päivänä pohjoiseen Lipson saarelle, joka on pieni saari ilman sen suurempia nähtävyyksiä. Tosin tuntuu siltä, että Kreikassa millä tahansa saarella, jolla on edes yksi asuinrakennus, on myös ainakin yksi taverna ja yksi kirkko. Lipsolla tavernoja ja kirkkoja on useita, joten ruokapaikoissa oli valinnan varaa. Hakeuduimme taas paikallisten suosimaan ravintolaan ja saimme reissun halvimmat ja silti hyvä ruoat. 6 hengen kevyt iltaruokailu juomineen (ml. viiniä ja olutta) maksoi 36 euroa.

Seuraava päivä olikin viimeinen purjehduspäivä, joten illaksi piti ehtiä takaisin Samokselle. Matka ei kuitenkaan ollut niin pitkä ettemme olisi ehtineet pysähtyä uimaan ja tekemään ruokaa matkalle osuneella Arkin Bluen Lagoonilla. Loppumatkalla, kuin hyvästiksi, meitä kävi kurkkaamassa vielä pari delfiiniä ja kun päästiin loppuun asti purjehtimaan kunnon sivuvastaisessa tuulessa veneen vaudin noustessa parhaimmillaan 8,5 solmuun voi sanoa että reissu oli loppuun asti erittäin onnistunut.